mikä on Herran pelko? Merkitseekö tämä pelko sitä, että olemme tuomionvaarassa, kun tulemme Hänen eteensä? Voivatko puutarhan kielen kuvakirjoitukset antaa meille syvempää ymmärrystä siitä, mitä tämä pelko on? Ohjaako mikään tässä sanassa meitä Messiaan luo? Tutkitaan.

hepreassa on useita pelolle tarkoitettuja sanoja, mutta suurin osa käyttötavoista tulee yhdestä juuresta. Tämä juuri on Yirah, joka annetaan monenlaisia merkityksiä, mutta on useimmiten käännetty peloksi, olla peloissaan, olla kauhea, tai olla kauhea. Muutamissa kohdissa se on käännetty kunnioitukseksi tai kunnioitukseksi. Kuten tulemme huomaamaan, tämä sana on laajalti väärinymmärretty.

mutta mikä se on ja mihin Herran pelko pakottaa meidät? Tottelemmeko JHVH: ta, koska toivomme pääsevämme pakoon hänen vihaansa ja kuriaan, vai tottelemmeko hänen läsnäolonsa majesteettisuutta ja suurenmoisuutta elämässämme?

Ensinnäkin meidän pitäisi tunnustaa, kuinka tärkeää tämä pelko on elämässämme. Sananlaskujen luvun 14 jae 27 kertoo, että:

Herran pelko on elämän lähde, väistymään kuoleman ansoista.

ei ainoastaan se, vaan psalmista selittää tämän meille Psalmissa 111 Jae 10:

Herran pelko on viisauden alku: hyvä ymmärrys on kaikilla, jotka tekevät hänen käskynsä: hänen ylistyksensä pysyy iankaikkisesti.

Tämä saa pelon eli Jiiran näyttämään sellaiselta, mihin meidän kaikkien pitäisi pyrkiä, mutta sanakirjamme kertoo pelon olevan Abstrakti ahdistava tunne, jonka vaara herättää. Itse asiassa Daavid kirjoittaa tämän meille ahdistuneena vihollistensa sorrosta psalmissa 55 jae 5:

pelokkuus ja vapina ovat tulleet päälleni, ja kauhu on vallannut minut.

nyt päästään dilemmamme ytimeen. Vuonna 1 Johannes Luku 4 jae 18 löydämme tämän:

rakkaudessa ei ole pelkoa; mutta täydellinen rakkaus karkottaa pelon: koska pelolla on piinaa. Joka pelkää, se ei ole täydellinen rakkaudessa.

miten tämä Jumalanpelko voi olla hyvä asia, kun täydellinen rakkaus karkottaa juuri tämän pelon?

tähän vastataksemme aloitetaan tutkimalla muinaisella kielellä löydettyjä kuvakirjoituksia, jotka annettiin ihmiselle ennen Baabelin tornissa tapahtunutta turmelusta.

edellisissä säkeissämme oleva pelko ja pelokkuus ovat jokainen Yirah, joka kirjoitetaan yood Reysh Aleph Hey.

antiikin kieli

Nykyhepo

yoodon kuva kädestä tai käsivarresta ja työvälineistä tai mahtavasta teosta tai teosta.

Reysh on pään kuva ja tarkoittaa johtajaa, mestaria tai ruhtinasta.

Aleph on härän kuva ja tarkoittaa vahvaa johtajaa, perheen päämiestä eli isä-Jumalaa.

hey on kuva miehestä, jolla on kohotetut käsivarret ja joka tarkoittaa katsella, kiinnittää huomiota siihen, mitä seuraa, tai Pyhää Henkeä Ilmoituksentekijänä.

tästä voimme nähdä, että mikä tämä Jirah onkaan, se on taivaalliselle Isälle ruhtinaan voimallinen teos, johon meidän tulee kiinnittää huomiota. On myös arvokasta huomata, että kolme viimeistä kirjainta, Reysh Aleph Hey muodostavat kantasanan nähdä. Eli tämä Yirah tulee tämän mahtavan työn näkemisestä. Juuri tämä on kerrottu 2. Mooseksen kirjan 3. luvun jakeissa 3-6, joissa Mooses kohtaa Jumalan palavassa pensaassa:

Ja Mooses sanoi, että nyt käännyn sivuun ja näen tämän suuren näyn, miksi pensasta ei polteta. Kun Herra näki, että hän poikkesi katsomaan, huusi Jumala Häntä pensaasta ja sanoi: ”Mooses, Mooses”. Ja hän sanoi: ”Tässä minä olen”. ja hän sanoi: ”älä tule tänne”.: Riisu kengät jaloistasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä maa. Ja hän sanoi: ”Minä olen sinun isäsi Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala”. Ja Mooses peitti kasvonsa, sillä hän pelkäsi katsoa Jumalaa.

Mooses näkee suuren näyn, pensaan, jota tuli ei kuluta, ja kokee nöyrää kunnioitusta sitä moraalista pyhyyttä kohtaan, jonka hän näkee siellä Jumalassa.

tässä kohtaamisessa ei ole pelkoa.

täältä löytyy jotain aivan odottamatonta. Molemmat kaksi ensimmäistä raamatunkohtaamme sisältävät sanonnan Herran pelko. Kielioppisäännöt kertovat, että kun yksi substantiivi seuraa toista, ensimmäinen on konstruktiotilassa, mikä tarkoittaa, että kaksi substantiivia on otettava yhteen muodostaen yhden käsitteen. Sanamme pelolle, Yirah, päättyy Hei, mikä tekee siitä feminiinisen substantiivin. Kun tässä konstruktiotilassa Hey muutetaan Tav: ksi. Tämä tarkoittaa, että ensimmäinen substantiivi kuuluu toiselle, tai että Herran pelko on pelko, joka kuuluu Herralle.

Mitä tämä kertoo? Kun Daavid käytti Jirahia Psalmissa 51, siihen liittyi paljastavasti vapinaa ja kauhua. Mutta kun Yirah yhdistetään Herran kanssa yhdeksi käsitteeksi, yirahista tulee Yirat ja Yirat kuuluu Herralle. Herran pelko on hänen pelkonsa, Ei meidän. Tiedämme, että Herra ei voi pelätä samassa merkityksessä kuin Daavid tunsi pelon, joten Raamatun täytyy kuvata jotain muuta.

mitä Mooses sai Jumalalta palavassa pensaassa, ellei kauhua? Hän koki ensimmäistä kertaa Herran majesteettisuuden rakkaudessa. John oli oikeassa kirjoittaessaan, ettei rakkaudessa ole pelkoa. Nämä kaksi eivät voi olla olemassa yhdessä. Pelko ja ahdistava pelko, johon liittyy vapinaa ja kauhua, tulee epäuskon seurauksena, kun hänen pelkonsa, pyhyytensä, ihmeensä ja salaperäisyytensä virtaa ei sallita.

Mitä muuta voimme oppia, kun korvaamme Heyn tavilla, kun Yirah muuttuu Yiratiksi ja tajuamme, että pelosta tulee jotain, mikä kuuluu Herralle?

Tav on kuva ristikkäisistä puutikuista ja tarkoittaa sinettiä eli merkkiä tai liittoa.

yiratin kuvakirjoitukset, jotka kirjoitetaan Yood Reysh Aleph Tav, kuvaavat tätä meille: ruhtinaan mahtava työ Isä Jumalan hyväksi tapahtui ristinmerkin kohdalla.

Messiaan kuolemassa syntiemme tähden voimme vihdoin nähdä ja ymmärtää, että Jumala Isä on paljastanut meille todellisen sydämensä ja aikomuksensa. Hänen Yirat oli tarkoitettu vain siunaukseksi niille, jotka päättävät panna luottamuksensa häneen.

kuten tämä artikkeli? Jaa se sosiaalisen jakamisen linkkien avulla. Tilaa Living Word Discovery ja saat uskomattomia heprean sana tutkimukset toimitetaan sinulle joka viikko!	Hanki kirja ja aloita oma matkasi heprean kieleen!
tilaa!	Get it Now!